lauantai 8. huhtikuuta 2017

Heimo Lajunen: Aallokkoa - runoja suomalaisille

Heimo Lajunen on lääkäri, joka tunnetaan parhaiten mäkihypyn ja pohjoismaisen yhdistetyn valmentajana. Nuoresta asti hän on myös kirjoittanut runoja. Ensimmäinen runoteos "Meri kuin peili" ilmestyi vuonna 2009. Vuonna 2008 hänellä oli todettu mahdollisen äkkikuoleman aiheuttava sairaus. Lieneekö se vaikuttanut siihen, että tuli halu ja aika julkaista omia runojaan?

Aallokkoa on Lajusen toinen runoteos. Runoja on eri ajoilta, 80-luvultakin, mutta useimmat taitavat olla 2000-luvulta. Runoissa näkyy luontorakkaus ja rakkaus omaan vaimoon. Monissa runoissa ollaan veden äärellä ja ihastellaan maisemaa, usein niissä on kesä. Yhdessä runossa ollaan myös hiihtämässä. Vaimon kanssa vietetään helliä hetkiä, joita kirjoittaja selvästi arvostaa.

Useimmat runot ovat levollisia, valoisia ja toivorikkaita; synkkiä tunteita ei näy edes sairauden toteamisen jälkeen kirjoitetuissa teksteissä. Vain muutamassa runossa käsitellään stressiä, suorituspaineita (jopa lomanvietossa) ja liiallista työn tekemistä. Ja toki mielessä on luopuminen, mutta myös se, ettei kannata surra niitä vuosia, joita ei tulevaisuudessa saa elää, vaan kannattaa olla kiitollinen kaikesta siitä, minkä on saanut elää ja kokea.
Lisäksi kirja on aivan uskomattoman upea kuvateos, jossa on Juha Kauppisen taidekuvia ja myös kuvia Heimo Lajusen kotiarkistosta. Käytännössä jokaisella aukeamalla on kuva; joskus vain toisella sivulla, joskus kuva on koko aukeaman kokoinen. Monet runotkin ovat kuvien päällä, eivät kuitenkaan kaikki. Visuaaliselle ja luontorakkaalle ihmiselle nämä kuvat ovat yhtä juhlaa.

Laitan tähän vielä joitain kuvia esimerkiksi. Siinä on näytteitä kuvista ja teksteistä. Ne puhukoot puolestaan siitä, millaisia Lajusen tekstit ovat. Mitä valokuviin tulee, ne eivät varmasti pääse oikeuksiinsa minun kuvissani.


Hmm... Esimerkkeihin tuli nyt ehkä hiukan yksipuolisesti valittua noita vesikuvia, mutta kyllä kirjassa on muunlaisiakin kuvia.

Lajunen käyttää teksteissään paljon loppusointuja, ei kuitenkaan aina. Runot sopivat parhaiten sellaiselle tavalliselle suomalaiselle, joka ei jaksa lukea ns. "vaikeaa nykyrunoutta". Itsehän luen sitä vaikeaa nykyrunoutta eli taiteellisesti kunnianhimoisempaa runoutta, mutta tiedän, että monet muut pitävät Lajusen runojen tyyppisistä teksteistä. Runoissa on myös sellaista kesämieltä, että ne ovat hyvän mielen luettavaa vaikka kesämökille, rannalle tai riippukeinuun. Tai silloin kun arki ahdistaa ja haluaa haaveilla kesästä ja lomasta.

Myös lahjakirjaksi tämä teos sopii kauniin ulkoasunsa vuoksi.

Sain kirjan arvostelukappaleena, mistä kiitokset Kirjakaarelle!

Kirjakaari Oy 2017, 96 sivua

Helmet-lukuhaaste 2017:
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis.

2 kommenttia:

  1. Eikös runoilija itsekin toivonut, että tämä kirja tuottaisi lukijalleen hyvää mieltä! Niinpä tekee, hyvää ja keveää kesämieltä... Runojen lukemiseen on monella korkea kynnys. Tämän tapainen kaunis kesäinen katselukirja ja helposti ymmärrettävät runot voivat johdattaa lukemaan enemmänkin runoutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ehdottomasti tämä on hyvän mielen kirja - ja sellaisiakin tarvitaan tässä maailmassa. Ja tosiaan helposti ymmärrettävät runot voivat innostaa lukemaan lisää runoja.

      Poista